Fiiliksissä pääsiäisestä

Meillä kesti jonkin aikaa virittäytyä pääsiäistunnelmiin, lähinnä viime viikon kiireistä johtuen. Sunnuntaina käynnisteltiin munanmaalauksella ja rairuohon istutuksilla mattimyöhäsenä, ja epäiltiin ehtivätkö ruohot kasvaakaan pääsiäislomaan mennessä. No ehtivät ne! Tänään aamulla instagramissa hehkutinkin meidän komeaa ruohoa. Toinen jäi vähän kitukasvuiseksi mutta ehkä sekin sieltä vielä nousee, toinen on jo tosi pitkä ja Tiara on siitä aivan innoissaan ja muistaa kastella sitä tunnollisesti joka päivä.

rairuohoMe lähdettiin Zeldan päiväunien jälkeen koko perhe ulos nauttimaan auringosta, Tiaran sanoin ”tutkimusretkelle”. Mentiin koko reissu täysin Tipan ehdoilla kivien, pensaiden ja roskien tutkimisesta meren tuijotteluun, ja oli ihana nähdä miten Tipa nautti. Tipa on ollut tässä viimeiset pari viikkoa aika uhmakkaalla tuulella ja kokeillut rajojaan oikein olan takaa,  mutta tänään koko päivä meni super hyvin, ehkä osansa teki myös hänen jännittävä tutkimusretkensä. Parasta oli kuulemma hieno keppi joka löytyi heti alkureissusta, sekä isien kanssa kivien heittely veteen, Tipa aina kysyy että ”Isi voisitko heitellä  minun kanssa kiviä plumps?”

Paras kiitos tuli ehdottomasti reissun jälkeen, kun Tiara sanoi että ”Minulla oli hurjan kiva tutkimusretki!”, eipä sitä juuri muuta voi toivoakaan kuin että lapset nauttivat ja ovat onnellisia. Pitkän ulkoilun jälkeen Tipalle maistui pitkästä aikaa hyvin myös ruoka, hän otti jopa lisää, mitä ei ole tapahtunut varmaan viikkokausiin, riippumatta siitä onko tarjolla ollut lempiruokaa vai jotain uutta. Syöminen on ollut meillä ehkä se suurin kiistakapula uhmaikäisen kanssa, ja se on tuntunut ajoittain tosi rankalta. Kun ei toista voi pakottaa syömään, mutta ei haluaisi nähdä tämän nääntyvänkään. Onneksi tänään sujui hyvin, ja nyt pidetään sormet ristissä että tästä eteenpäin syöminen sujuisi taas kuten ennenkin, ainakin seuraavaan uhmakauteen asti.

IMG_0735 IMG_0754 IMG_0764x IMG_0768 IMG_0771 IMG_0787 IMG_0816 IMG_0837xZeldakin nautiskeli ulkoilusta ja tytöt seisoivat ties kuinka kauan rantabulevardilla merta ihastellen. Tuli kyllä itsellekin niin kesäinen fiilis siinä istuskellessa kaikessa rauhassa, vain jäätelö puuttui, eikä edes lähikauppa pelastanut näin pitkäperjantaina. Onneksi pian ilmestyvät jo jäätelökioskitkin katukuvaan, ajatelkaa että vappuun on alle kaksi viikkoa, hurjaa!

Ulkoilun jälkeen oli nälkä jo melkoinen meillä kaikilla, eikä olisi yhtään huvittanut alkaa kokkaamaan pitkän kaavan mukaan. Hyvää kannatti kuitenkin todella odottaa, sillä se odotus tosiaan palkittiin. Halusin tehdä tänä pääsiäisenä lammasta, mutta koska pihvit ja paistit eivät kuulu mun osaamisalueeseeni millään tasolla, (vielä), päätin aloittaa helpolla ja tehdä kreikkalaistyylisiä lihapullia lampaanjauhelihasta.

img_pääsiäissafkatIMG_0871xLammaslihapullat

400g lampaan jauhelihaa1dl punaviiniä
 1/2dl paahdettua sipulia
 1/2 ruukku minttua
 3 paahtoleipää
 1 muna
 suolaa & rouhittua mustapippuria
 2 valkosipulin kynttä
 100g fetaa

Punaviinikastike

500g paseerattua tomaattia 2dl punaviiniä
 suolaa
 sokeria
 rouhittua mustapippuria

Mittaa punaviini kulhoon ja murusta sekaan paahtoleivät ilman reunoja, anna turvota n. 5min. Lisää sekaan jauheliha, pilkotut mintut ja valkosipulit, murustettu feta (ei missään nimessä salaattijuustoa), sekä muut ainekset ja sekoita tasaiseksi massaksi. Pyörittele öljytyin sormin pieniksi pulleroiksi, pyöräytä vehnäjauhoissa ja paista pannulla kypsäksi. Lisää lihapullien sekaan paseerattu tomaatti ja punaviini, sekä mausteet ja hauduta n. 10 minuuttia.

Uunijuurekset

1 bataatti 3-5 porkkanaa
oliiviöljyä
suolaa ja rouhittua mustapippuria

Pilko juurekset ohuiksi tikuiksi ja levitä yhteen kerrokseen tasaisesti uunipellille. Sivele ohuesti öljyllä ja rouhi päälle suolaa ja pippuria. Me paistettiin uunin grillitoiminnolla n. vartti, mutta varmasti ihan normaalisti uunissa paistamallakin tulee hyviä, en vain osaa arvioida paistoaikaa.

Me tehtiin juureksista ja lihapullista tytöille omat vähäsuolaisemmat versiot, ja ne upposivat kyllä molemmille todella hyvin. Tiara myös rakastaa fetajuustoa ja olisi varmaan vetänyt koko fetasalaatin itse ellei muut olisi ehtineet ottaa salaattia omille lautasilleen ennen häntä. Oli kyllä niin hyvää, ai että! Eilen tehtiin myös ihan törkeän hyvää parsapiirakkaa ja sen ohje mun täytyy myös jakaa teidän kanssanne, kuvan voi käydä kurkkimassa Instagramista etukäteen, jos haluaa. Näin kevään tullen on löytynyt taas uusi into kokkaamiseenkin kun koko talven kestänyt pastan pupeltaminen on alkanut kyllästyttää. Onko teilläkin niin että talvella tekee mieli kaikkea kermaista ja täyttävää, kuten pastaa, ja kesällä taas kaikkea uutta ja raikasta, vai olenko ainoa ruokahöperö?

IMG_0892xRuuan jälkeen Tiara sai alkaa pääsiäismunajahtiin,  ja löysi menestyksekkäästi kaikki munat. Karkkipäivää meillä ei ole, eikä Tipa osannut odottaa mitään tällaista, joten oli aika ihana nähdä se innostunut pikkuneidin ilme kun hän löysi munan toisensa jälkeen! Angry Birds -muna piti avata heti mutta muut jäivät vielä odottamaan vuoroaan. Tiaran onnellinen hymy on yhtäkuin irvistys ja silmät sikkaralla, ihana! Takana on kerrassaan loistava pääsiäisen aloitus, tästä on hyvä jatkaa.

Huomenna Otolla on työpäivä, mutta sitten koittaa meilläkin oikea kahden päivän vapaa, ihan parasta! Mahtavaa pääsiäistä kaikille teille ihanille, toivottavasti teilläkin on ollut kiva päivä! Ja hyvää yötä♥

Säihkyvä gaala-asu

Perjantain Aussie-gaalaan halusin ehdottomasti täyspitkän mekon, mutta lauantaille valitsin jotain rennompaa. Päättelin (ilmeisesti aivan oikein) että lauantaina gaalan pukukoodi on vähän rennompi ja sallivampi, ja valitsin päälleni Zalandon räiskyvästi kuvioidun, hieman alle polvipituisen paljettimekon, jonka lainasin Polhemin pr-toimistolta. Mulla oli kaksi viikkoa ennen gaalaa ihan jäätävä asukriisi kun tuntui etten löydä mistään sellaista mekkoa tai asua ylipäätään, jonka haluaisin laittaa päälleni.

Kaikki kaupat oli kierretty, nettikaupat koluttu läpi ja aloin olla epätoivoinen. Onneksi Stokke Steps -tapahtumassa käydessäni löysin sitten tuon mekon ja ihanat Polhemin tytöt lainasivat sen minulle gaalan ajaksi. Mekko oli ehkä vähän liian iso mulle, mutta ihastuin siihen niin paljon etten nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin pukeutua siihen. Näyttävä mekko ei paljoa asusteita kaivannut, ja siihen sopivat kultakorkoiset Zaran narusandaletit multa löytyi onneksi omasta takaa. Gaalassa mulla oli kultaiset korvakorut mekon seurana.

IMG_0585x IMG_0590x IMG_0597xLauantain Indiedays blog awardsit pidettiin Fredan Tivolissa, ja tilaa juhlia oli yllinkyllin. Rankka viikko ja Oton sunnuntain duunivuoro vaativat veronsa siinä mielessä, että lähdettiin kotiin jo ennen kymmentä. Jotenkin vaan alkoi olla niin väsynyt fiilis, ja ei haluttu juhlia liian myöhään ettei väsy kestä koko tätä viikkoa. Se oli selkeästi oikea päätös ja oli ihana tulla kotiin syömään rauhassa iltapalaa ja katsomaan hetkeksi sarjoja tabletilta.

Kerettiin kuitenkin moikkailemaan kaikkia tuttuja ja onnittelemaan voittajia huikeista suorituksista! Meillä oli tosi mukava ilta, ja vaikka rennompi aikataulu onkin ihanaa niin pieni haikeus on siitä että tämän kevään gaalat on jo ohi. Onneksi uusia gaaloja tulee ja ystäviä näkee muutenkin, gaalat ovat vaan siitä mukavia että näkee niin paljon ihania ihmisiä kerralla.

IMG_5690jejejejjejeKollaasin kuvat Jim Bergström & Henri Ilanen /Olympus

Mamigogo -blogin ihana Minttu, Saksan matkaseuralaiseni, voitti ansaitusti ykköspalkinnon Vuoden blogiteko -kategoriasta A beautiful body -haasteellaan. Mä oon niin iloinen että sain tutustua Minttuun paremmin matkalla, siinä on nimittäin harvinaisen mahtava, aito ja kiva tyyppi!

Kumpi asu oli lemppari, perjantain pitkä punainen mekko vai lauantain lyhyt ja säihkyvä mekko?

Nyt mä lähden nautiskelemaan juuri uunista tullutta parsapiirakkaa, jonka ohjeen jaan jos se maistuu hyvälle! Illalla suunnataan Jemmin ja Tapion kanssa Apolloon katsomaan Sami Hedbergiä ja kumppaneita, olen tosi innoissani sillä tämä on eka kerta ikinä kun näen standuppia livenä. Ihanaa pääsiäistä kaikille♥♥

Perinteiset yksiveekuulumiset

Zelda, ihana pikkuinen neitokaisemme otti tänään viisi askelta ilman tukea, ihan uskomatonta! Tämä pikkuinen rutturääpäle joka vasta syntyi?

lempikuva2IMG_0295 Zelda on iloinen, tyytyväinen, hyväntuulinen hurmuri. Aika tyyni, eikä hermostu herkästi, tänäänkin mun kovasti jännittämässä rokotustilanteessa, Zelda itki kolmesta piikistä yhteensä ehkä alle minuutin, ja piikkien jälkeen joi tyytyväisenä mukaan ottamaani pillimaitoa. Tunsin itseni ramppikuumeineni vähintäänkin typeräksi, kun tyttäreni on tuollainen viilipytty. Viilipytyn mitat olivat muuten komeat 77 senttiä, ja 10,2kg eli pituutta oli tullut neljä senttiä lisää alle kahdessa kuukaudessa, meidän minihujoppi!

Zelda on syntymästään asti ollut paljon mukana erilaisissa tilanteissa ja hänestä on kuoriutunut oikea mini-socialite prinsessavilkutuksineen. Toistaiseksi neiti viihtyy vielä rattaissa ihmetellen, joten siitä on hyvä nauttia niin kauan kuin sitä kestää, pian voi ollakin jo kova kiire tutkimaan ympäröivää maailmaa paikallaanistumisen sijaan. Vierastuskausi oli lyhyt ja ytimekäs, nykyään Zelda taas lirkuttelee kaikille huoltomiehistä blogikollegoihin, vauvoista vaareihin.

IMG_0467Zelda rakastaa läheisyyttä, ja saattaa istuskella sylissä pitkiäkin aikoja. Hän antaa mielellään pusuja ja haleja ”aai” -huokausten siivittämänä, ja etenkin päristelee mielellään äidin, isin tai Tiaran masua. 90% ajasta neidillä on kuitenkin kiire leikkimään tai oppimaan uutta, kuten kävelemään tänään. Päättäväisyys on ehkä yksi Zeldan vahvimpia ominaisuuksia, hän sinnikkäästi harjoittelee kerta toisensa jälkeen ja oppii nopeasti asioita, joita harjoittelee. Luovuttaminen ei kuulu Zeldan tapoihin, se on tullut ainakin huomattua!

Puheenymmärrys on jo hyvällä mallilla, eilen videolla kuultujen äidin, kakan ja moin lisäksi Zelda hokee myös haloota, mummua ja tänään uutena sanana tuli kenkä. Hän tunnistaa sekä oman että kaikkien perheenjäsentensä nimet ja monia tavallisia päivittäisiä asioita, vaikka ei vielä osaakaan osoittaa sormella. Zelda nostaa aina lelun korkealle ilmaan, niin korkealle kuin vain ylettää, ja katsoo meitä kysyvästi ihmetellen, ”mikä tämä on?”. Vastauksen saatuaan hän yrittää usein matkia sitä.

IMG_0480Zelda ei oikeastaan koskaan ole ollut kova jokeltelemaan pitkiä pätkiä, vaan on aina enemmän toistellut vain yhtä äännettä tai sanaa. Nykyäänkin saattaa tulla satunnainen päppäppää mutta sitten taas palataan harjoittelemaan jotain tiettyä sanaa kuten äitiä. Jännä nähdä tuleeko Zeldasta sellainen perinteinen puhun-vähän-mutta-asiaa -tyyppinen suomalainen jurrikka, vai onko tämä vain neidin perfektionismia. Ehkä hän haluaa vain hioa sanat oikein ennenkuin alkaa höpöttämään oikein olan takaa.

Lukemisen suhteen Zelda on aikalailla Tiaran vastakohta, kirjoihin keskittyminen ei kiinnosta vielä juurikaan. Iltasatu me luetaan iltaisin, ja usein Zelda kuuntelee mielellään, samalla touhuten, kun luen Tiaralle kirjoja. Mutta jos otan Zeldan syliin muutenvain, ja yritän alkaa lukea, niin ei useinkaan päästä juuri ensimmäistä aukeamaa pidemmälle, kun jossain muualla on jotain niin paljon jännittävämpää. En tietenkään aio pakottaa toista lukemaan jos ei kiinnosta, mutta tietysti tarjoan lukemista aina tasaisin väliajoin.

IMG_0498Tanssiminen ja kiipeily sensijaan ovat Zeldan lempipuuhia. Zelda hytkyy aina kun kuulee musiikkia, tai sanan tanssi, ja odottaa aina kovasti aplodeja esityksilleen. Autot ovat Zeldan suosikkileluja, ja hän päristelee antaumuksella niillä leikkiessään. Kummisedän ostama potkuauto on myös ihan lemppari, ja sillä Zelda ajaelee mielellään. Barbiet ja legotkin ovat kivoja, mutta autot taitavat viedä kyllä voiton kaikesta muusta.

Autoilijamme on myös kova syömään ja maistaa innoissaan kaikkea tarjottua (tai löytämäänsä). Kahdeksalla hampaalla on jo ihan hyvä pureskella, etenkin kun yläkulmahampaat saivat taannoin seurakseen myös yläetuhampaat. Sormiruokailu on kovassa suosiossa, mutta Zelda syö kiltisti myös syötettäessä. Itse lusikoimista ei olla vielä harjoiteltu, mutta nekin harjoitukset voisi aloittaa pikkuhiljaa. Tipa taisi muistaakseni olla vuoden ja kolme kuukautta oppiessaan itse syömään kaikki ruuat.

IMG_0535Imetyksen lopetus sujui kivuttomasti, ja Zelda juo nyt rasvatonta maitoa mukista, tai muksun pillimaitoa itse pillillä. Mä oon tosi helpottunut että maito maistuu Zeldalle, Tipa kun tuttipullosta luopumisen jälkeen ei koskaan ole tykännyt juoda maitoa vaikka kuinka ollaan yritetty. Mutta saahan sitä kalsiumia onneksi muualtakin!

Zelda nukkuu yöt kokonaisina, kuten eilisellä videolla kerroinkin, ja se on aivan ihanaa! Neiti menee yleensä nukkumaan n. klo 20.30 ja heräilee seitsemän ja kahdeksan välillä ilopillerinä. Päiväunia nukutaan vaihtelevasti joko yhdet tai kahdet, heräämisestä riippuen joko n. klo 10-12 ja 15-16 tai 11.30-14.30. Molemmilla vaihtoehdoilla Zelda jaksaa tyytyväisenä ja pirteänä illan yöuniin asti.

IMG_0624Sellainen, näin lyhyesti tiivistettynä, on meidän mini tällä hetkellä. Ihana pieni touhumoottori joka tykkää myös köllötellä leppoisasti, läheisyyden kaipuinen pikku pallero joka haluaa myös tutkia ja vipeltää itse rauhassa, siskonsa mielestä toisinaan rasittava kiusankappale, toisinaan rakas halittava pikkusisko. Rakas kultainen yksivuotias♥

Viime aikoina on nyt tullut aika paljon vauva-asiaa, toivottavasti ei haittaa! Huomenna olisi vuorossa vähän vaatejuttuja taas, ja on mulla monta postausideaa takataskussa vielä loppukuulle. Paljon on erilaisia aiheita tulossa! Vaihtelu virkistää eikö vain? Hyvää yötä kaikille ja kiitos kaikista ihanista kommenteista joita olette laittaneet, vastailen niihin mahdollisimman pian♥

Yksivuotias kuopus

Mä halusin toteuttaa tämän Zeldan synttäripostauksen vähän eri tavalla kuin aiemmin. Koska tämä video ei ehkä mennyt ihan niinkuin olin suunnitellut, huomaatte sen kyllä pian, niin kirjoitan varmasti vielä lähiaikoina postausta lisää Zeldan luonteesta, taidoista ja kiinnostuksenkohteista, kunhan ollaan saatu huomenna neuvolakuulumiset mukaan. Zelda viihtyi videolla viitisen minuuttia ennenkuin tuli muuta puuhaa, mutta Tipa tuli sitten mukaan höpöttelemään. Ajattelin että se ei varmaan haittaa että Tipakin vierailee videolla, kun Tipa-videoita on moni pyydellyt!

Oon mä vaan niin onnellinen meidän ihanista tytöistä, ettei mitään järkeä. Naurattaa muuten kun tuossa videon loppupuolella sanoin että alan laittamaan videota heti koneelle että saan postauksen ulos ihmisten aikaan, no enpä ole vielä saanut ja kello on jo pian huomisen puolella! Sai taas vähän säätää Youtuben kanssa, mulla tuntuu aina olevan videoiden lisäyksessä jotain ongelmia. Mutta onneksi ne yleensä sitten kuitenkin lopulta toimivat vaikka vähän saakin kiristellä hampaita.

Meillä on tosiaan huomenna heti aamulla neuvola, mitä en muistanut ollenkaan, ja ensimmäistä kertaa joudun olemaan yksin kun jompikumpi meidän tytöistä saa rokotuksia. Itkettää jo valmiiksi, vaikka tietysti tilanteessa olen rauhallinen ettei Zelda säikähdä. Mutta kyllä me tytöt selvitään!

IMG_0416xHyvää yötä kaikille, toivottavasti tykkäsitte videosta vaikka se olikin ihan höpsö!

Nalleja hoitamassa (sis. arvonnan)

Vierailtiin perjantaina tyttöjen kanssa Lapsimessuilla, ja ensimmäisenä kohteena oli Mehiläisen lastenlääkäripalveluiden ständille pystytetty nallesairaala. Usein lapset ovat varautuneita valkotakkisten lähellä, mutta nerokkaasti keksitty ja ihanasti toteutettu nallesairaala houkutteli rutkasti lapsia laittamaan laastareita Angry birdseille ja paijaamaan kuumeisia kissoja yhdessä lääkäreiden kanssa. Myös meidän Tiara siellä hoiteli innoissaan kaikenmaailman eläimiä ja jutteli lääkäreiden kanssa laastareista.

Mehiläisen lastenlääkäripalvelut ovat mulle tuttuja omasta lapsuudesta, meidän lasten kanssa taas niitä ei ole tullut vielä käytettyä, vaikka yksityisiä lääkäripalveluita pääosin käytämmekin. Harmillisesti asutaan aika kaukana lähimmästä Mehiläisestä, ja näinollen on usein tullut käytettyä sitä lähintä lääkäriasemaa. Innostuin kuitenkin kovasti Mehiläisen uudesta Lasten Mehiläinen -puhelinpalvelusta, jonne voi soittaa kun ei oikein tiedä mitä kipeän lapsen kanssa pitäisi tehdä.

IMG_9864 IMG_9867 IMG_9869IMG_9876Pienten kanssa spontaanisti lääkäriin lähteminen on aina iso operaatio, pitää pakata pillimehut ja välipalat mukaan jos vaikka venähtääkin, lapsia jännittää, ja vanhempia tietysti myös. Kukaan ei haluaisi käydä lääkärissä huvinvuoksi, tai turhaan, kuten ei myöskään jäädä kotiin silloin kun lääkärille olisi oikeasti tarvetta.  Lasten Mehiläinen on palvelu, joka on kehitetty niitä tilanteita varten, kun on epävarma lapsen voinnista tai siitä pitäisikö mennä lääkäriin vai odotella vielä. Neuvontapuhelin (nro. 010 414 0414) toimii vuoden jokaisena päivänä kello 7-20 ja auttaa vanhempia toimimaan oikein epäselvissä sairastapauksissa.

Mun mielestä on huojentavaa tietää, että vuoden jokaisena päivänä on puhelimen päässä ammattilainen, joka osaa auttaa ja neuvoa miten lapsen kanssa toimia. Itse olen usein ehkä hieman liian herkästi viemässä lasta lääkäriin, omalta äidiltä opittu toimintamalli, mutta tälläisen puhelinpalvelun olemassaolo saattaisi vähentää mun huolta ja turhia lääkärikäyntejä. Jos siis koet samaistuvani muhun ylihuolehtivaisena mammana, tai päinvastoin et millään jaksaisi lähteä lääkäriin jos ei ole ihan pakko, niin kannattaa ihmeessä kokeilla tätä ja kysäistä asiantuntevaa neuvoa. Jos tarvetta lääkärikäynnille tulee, onnistuu ajanvaraus kätevästi saman puhelun aikana.

IMG_9879 IMG_9904boxiSain arvottavaksi teille viisi kappaletta Reddien ensiapubokseja. Hauska boksi sisältää mm. laastareita ja haavapyyhkeitä. Jos haluat osallistua arvontaan, jätä kommentti tähän postaukseen, sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään sekä keksi itsellesi nimimerkki. Arvonta on käynnissä 18.4. klo 18.00 asti.

Yhteistyössä Lasten Mehiläinen.

1176152_10201742037730886_548105345_n